Silläkin uhalla, että toistan itseäni, laitan tänään toisen fimo-päivityksen.

Eipä sillä, että näille vissiin ikinä olisi käyttöä, kun vieraita käy niin harvoin (saatii, että olisi viinitarjoilua). Voin kuitenkin toivoa, että nuo rannikon elävät raahaisivat luunsa tänne sisämaahan ja näillä olisi edes symbolinen merkitys. (En siis meinaa, että eivät koskaan laskisi lasia kädestään [ainakaan täytenä], vai meinaankohan.)

Ja ei, en heittänyt noita laseja menemään. Enhän minä nyt uhraa hienoja iittaloitani, jos joku tulee kylään. Nehän voi vaikka rikkua :D