En meinannut herätä aamulla, en jaksanut juurikaan tehdä asioita päivällä. Päätä särki, väsytti, istuin koneen ääressä kittaamassa varmaankin kuudetta kupillista kahvia.

Ulos... en juurikaan yksinäni viihdy lenkillä tai muuten, mutta on jotain missä hermo todella lepää.

Metsässä noukkimassa marjoja tai sieniä. Vuodenaika kun ei ole suurelle himolleni sienille kovin otollinen, tyydyin mustikoihin.

Parissa tunnissa marjoja ei kertynyt kuin vähän toista litraa. Ei se mitään. Pari tikkaa nakuttelivat ihan vieressä, vaikka en uskaltautunutkaan kovin syvälle metsikköön. Minulla kun ei ole tuota suuntavaistoa, niin on parempi pysytellä lenkkipolun tuntumassa (selittänee myös saaliin pienuutta, sillä kohdakkain mustikoita oli aika paljonkin).

Salakuvaajapoikaystävä ikuisti metsä-lookkini.

Saalistakin täytyy vähän esitellä. Pakkaseen päätyivät.

Minusta ne ovat niin kauniita.

Puhtaat kätöset, vai mitä luulette?

Kun koulutkin ehkä joillain taas alkavat, voin vinkiksi kertoa, että sienestys ja marjastus ovat hiihdon ja saunomisen ohella mielestäni parhaita paikkoja ratkaista esimerkiksi vaikeita matikantehtäviä. :D Kannattaa kokeilla.