Parikymppinen opiskelijatyttö Tampereen lähiöstä harrastaa ruoanlaittoa, leivontaa, käsitöitä. Tämä paikka on pyhitetty kaikelle, mikä on minusta kivaa, kokeilemisen arvoista. Toivottavasti se viihdyttää myös sinua.
Ihanaa, kun aurinko oikeen paistaa olkkarin ikkunasta paljastaen armottomasti sen, että vaikka eilen olisi siivonnut pöly leijailee pitkin poikin kämpässä.
Päätin kuitenkin olla välittämättä siitä ja rojahdin Esan kanssa sohvaan tuijottelemaan telkkaria.

Piri-piri täytteisiä oliiveja (parasta), tuoretta mangoa (nam), halloumia (tarviiko sanoa mitään)

Granaattiomena oli haastellista syötävää. Mupelsin tuota omaa puolikastani varmaan 20 minuttia.

Leivän päälle itsetehtyä guacamolea. Toinen passionhedelmä oli melkein ontto. Mistä sen voi kaupassa tietää?
Hiukan saatoin taannoin vältellä opiskelua/siivoamista/jumppaamista/you-name-it ja värjäilin parit lankakerät. Eli oikeestaan kaikki Kool-Aidit meni ja oli pakko lopettaa.

Ensimmäinen yritelmä

Aika kiva punainen.

Avasin Ice Blue Raspberry Lemonaden ja olin ihan hämmästynyt. Eikös tän pitänyt olla SINISTÄ?!?!?!?!?! Oloni oli huijattu.

No olihan se, vedessä siitä tulikin ihan kiva (ei niin kiva kuin punaisesta).

Kerällä ja kokeeksi kudotut töppöset saattavat hieman kaivata viimeistelyä.

Toinen kokeilu piece of Italy. Siitä tumput täällä. (Nykyään niissä on myös se peukalo, eli en ole ollut ihan laiskuri).

Lopuksi yksivärinen punainen. Tykkään.
Jee pian on suuntana Levi, automatkalla saa näperrettyä vaikka mitä. Aion nousta tästä urautuneesta tumppukäsityksestäni ja tehdä palelevasormiselle miehelle ensitalveksi toivottavasti megalämpimät tumput.
Täytyi oikein panostaan ruokaan, kun oli vieraita. Muuten täällä ei juuri ole viimeaikoina kokkailtu.

Uskomattomalla tehokkuudella ja nopeudella väänsin paljon sushia. Edessä vasemmalla avokado-porkkana-kurkku -maki, päällä merileväkaviaaria; tonnikala-porkkana-kurkku; oikealla pilkottaa surimi-avokado-kurkku (california roll).

Lisäksi jättikatkaravun pyrstöjä, munakasta ja kraavilohta.

Huomioi uusi hieno pöytäliina, joka luonnollisesti oli tämän ateriointisession jälkeen ihan soijakastikkeessa, hyvä minä.
Kaikki on niin keskeneräistä, että oikeen kiukuttaa... Milloin minusta tuli sellainen, joka jättää asioita kesken?
Monien muiden asioiden lisäksi, myös neuleet ovat kesken.

Tumput... luentoprojekti... mutta sitten peukut jäi tekemättä.

Sukat toinen luentoprojekti, lanka oli kauniimpaa kerällä.

Tunika, hitaasti ja epävarmasti. (Vähän kuin gradun kirjoitus.)

Onneksi vielä on aikaa.
Tänään osoitin luonteenlujuutta enkä tarttunut kutimeen, vaan tein oikeasti tärkeämpiä juttuja.
Ah, blogi on ollut ihan telakalla. Vuoden alku on humahtanut murehtien mm. gradua ja sitten tota gradua, vähän tulevaisuutta ja joko mainitsin, että oon vääntänyt gradua.
Tätä uutta ulkoasua olen hautonut kuukauden. Ja nyt päätin ottaa sen käyttöön, ennen kuin kyllästyn siihen (todennäköisesti heti keväällä).
Toivottavasti tykkäätte, en myöskään ole kaikkea ehtinyt testata, joten en ole 100 prosenttisen varma, että kaikki linkit toimii jne. Palautetta otetaan vastaan, ja jos se ei miellytä, se jätetään huomiotta. Heh.
Uskoisin, että nyt tämä on kivempi ja ainakin vaihtelu virkistää.
Toivottavasti kevät tuo myös aktivoitumista kaikkeen elämään.
(palaan pian)